ESG
Haɓde e fenaande 
Siistem njuɓɓudi haɓaade fenaande
Laamu men ƴellitaare duumotoonde
-
Hokkude wasiyaaji e yiilirde nde ko fayti e paandaale sosiyetee oo, peeje mum, ko ɓuri teeŋtude, e paandaale mum ;
-
Yiylaade, ƴeewtaade, e ƴeewtaade golle ɗe sosiyetee amen ƴettata ngam huutoraade ko ɓuri teeŋtude e paandaale ƴellitaare duumotoonde ;
-
Yiylaade e humpitaade caɗeele e fartaŋŋeeji ƴellitaare duumotoonde to yiilirde ;
-
Heɓtude, ƴeewtaade, e ƴeewtaade geɗe teeŋtuɗe ƴellitaare duumotoonde baawɗe battinde golle e golle njulaagu fedde nde ;
-
Yiylaade e ƴeewtaade politikaaji ƴellitaare duumotoonde, golle, kaɓirɗe, e politikaaji njuɓɓudi fedde nde, e rokkude miijooji moƴƴitingol ;
-
Yiylaade ciimtol hitaande kala ko faati e taariindi, renndo, e laamu sosiyetee oo e kala ko yowitii e bayyinaango renndo jowitiingo e golle sosiyetee oo e ƴellitaare duumotoonde, e rokkude miijooji e yiilirde ndee ;
-
Waɗde golle goɗɗe jowitiiɗe e walla jowitiiɗe e ko limtaa dow koo, tawa goomu nguu ina yiɗi.
Ngam humpitaade, ƴeew sarɗiiji Goomu Ƴellitaare Duumotoonde.
- Goomu ƴeewndo
- Goomu njoɓdi
- Goomu toɗɗagol
- Komisoŋ ko faati e ƴellitaare duumotoonde
- Departemaa njuɓɓudi riis e ƴeewndo nder leydi
- Goomu gollordu ƴellitaare duumotoonde
-
Goomu ƴellitaare duumotoonde
Yiilirde ndee ina jogii darnde timmunde ngam ƴellitde njuɓɓudi, yiɗde, peeje, paandaale, golle, e humpitaade ƴellitaare duumotoonde fedde nde. E ballal Goomu ƴellitaare duumotoonde, ƴeewtaade e ƴellitde geɗe jowitiiɗe e ƴellitaare duumotoonde. -
Yiilirde Ngenndiire
Goomu ƴellitaare duumotoonde ina ardii gardiiɗo mo wonaa gardiiɗo ("Non Executive Director"), terɗe mum ina mbaɗi gardiiɗo Rain Name e gardiiɗo mo wonaa gardiiɗo keeriiɗo. Goomu ƴellitaare duumotoonde ina hawra ko famɗi fof laabi ɗiɗi e nder hitaande, ina jogii wasiyaaji to bannge ƴellitgol e huutoraade paandaale, peeje, ko ɓuri teeŋtude, e paandaale ƴellitaare duumotoonde. -
Goomu gollordu ƴellitaare duumotoonde
Goomu gollordu ƴellitaare duumotoonde ina ardii ɗum ko gardiiɗo gollordu (mo jeyaa kadi e Goomu ƴellitaare duumotoonde) tawa ina waɗi ardiiɓe mawɓe ummoriiɓe e markeeji ceertuɗi e golle nder Goomu nguu. Goomu nguu ina foti hawrude ko famɗi fof laawol gootol e nder hitaande, tawa ina waɗa ciimtol mum e Goomu ƴellitaare duumotoonde. Goomu gollordu nguu ina habra Goomu Ƴellitaare Duumotoonde ko fayti e caɗeele mawɗe, fartaŋŋeeji, walla mbaydiiji ƴellitaare duumotoonde, e ƴellitde paandaale njuɓɓudi, politikaaji, e peeje golle ngam ƴellitde ɗeen caɗeele e fartaŋŋeeji.
Goomu gollordu nguu ina halfinaa peewnugol e huutoraade eɓɓaaɗe ƴellitaare duumotoonde, ƴellitde e hirjinde gollondiral hakkunde gollorɗe. Goomu nguu ina halfinaa kadi peewnugol ciimtol hitaande kala ko fayti e taariindi, renndo, e laamu.
Golle mawɗe e nder weeyo, renndo, e laamu e nder hitaande
Njuɓɓudi Riis e Ƴeewndo nder leydi
Laamu Riis Xtep
Yuɓɓo
Suudu
Njuɓɓudi riis ko huunde himmunde e golle amen e ƴettugol kuule. Yiilirde ndee ina jogii darnde timmunde ngam yuurnitaade laabi njuɓɓudi riisuuji fedde nde e ƴeewtaade sahaa kala mbaadiiji mum en.
Min mbaɗii njuɓɓudi njuɓɓudi riisuuji laaɓtundi darnde e golle denndaangal lanndaaji jeyaaɗi heen ɗii. Politikuuji e peeje kuutoraama ngam wallitde golle moƴƴe e moƴƴe, tabitinde humpitooji kaalis koolniiɗi, ɗooftaade sarɗiiji sariya e doosɗe kuutorteeɗe, anndude e ƴellitde caɗeele potɗe heɓtaade, e reende jawdi fedde nde. Yanti heen, Fedde nde ina jokki e yuurnitaade njuɓɓudi mum njuɓɓudi riis ngam humpitaade mbaawka mum jaabaade e nokkuuji njulaagu mbaylotooɗi e yaawre.
Xtep Njuɓɓudi Njuɓɓudi Riis
- Departemaa njuɓɓudi riis e sirlu nder leydi
- Dowirɗe
Ko ɓuri teeŋtude e golle kala lannda e nder njuɓɓudi laamu riis fedde men ko nii :
-
yiilirde ardiiɓe
Yiilirde ndee ina felliti paandaale peeje njulaagu fedde nde, ina yuurnitoo sifaa e tolno riisuuji ɗi fedde ndee yiɗi jogaade ngam heɓde paandaale mum peeje. Yiilirde ndee ina teskaa kadi wonde fedde ndee ina foti sosde e no haanirta nii, tawa ina jokki e jogaade njuɓɓudi njuɓɓudi riis, ina jokki e ƴellitde peewnugol, eɓɓoore, e ƴeewndo njuɓɓudi njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder leydi. -
goomu ƴeewndo
Goomu vursugol ngol ina halfinaa vursugol e ardorde njuvvudi risquuji e departemaaji njuumri ndernderiiji e njuvvudi ngam sosde e huutoraade njuvvudi njuvvudi ndernderi, tawa ina yuurnitoo sahaa kala njuvvudi risquuji e njuvvudi njuvvudi ndernderi ndi, e wazde wasiyaaji feewde e Yiilirde Ngenndiire. Nafoore njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder leydi ina foti ƴeewteede ko famɗi fof laawol gootol e nder hitaande, tawa ina huutoroo denndaangal geɗe maantinɗe jowitiiɗe e toppitagol, tawa ina jeyaa heen toppitagol kaalis, golle, e ɗooftaare. -
njuɓɓudi riis e departemaa ƴeewndo nder leydi
Departemaa Njuvvudi Assiranse Ngenndiijo e Njuvvudi Honey Core nder leydi ina yuurnitoo njuvvudi risq e njuvvudi njuvvudi ndernderi ndi e nder fedde nde, ina humpita njeñtudi ndii e Goomu Honey Core ngam moxxude cazeele njuvvudi teskaaze walla cazeele mawze e nder njuvvudi. -
dowirɗe
Njuɓɓudi ndii halfinaama, yamiraama :
Sifaade no haanirta nii e no haanirta nii, huutoraade, e jogaade njuɓɓudi njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi feccere C ;
Heɓtude, ƴeewtaade, ƴellitde, e ƴeewtaade caɗeele potɗe e teeŋtuɗe baawɗe jogaade batte e nder golle golle ɗee ;
Yiylaade riisuuji e ƴettude peeje potɗe ngam ustude mooftugol ;
Jaabtaade e rewde e ko yaawi njeñtudi wiztooji zi njuvvudi risq e geze toppitiize nder leydi ze departemaaji njuvvudi risq e kisal nder leydi mbazi ;
Tabitingol nafoore njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder leydi e nder njuɓɓudi laamu e goomu sirlu.
Anndinde e njuɓɓudi riis
-
anndinde riis
Anndinde caɗeele potɗe e teeŋtuɗe baawɗe jogaade batte e peeje mum, e njulaagu mum, e golle mum, e kaalis mum
-
ƴeewndo riis
Ƴeewtaade riisuuji teskaaɗi ɗii e ƴettude peeje ƴeewndo riisuuji toɗɗaaɗe ɗe njuɓɓudi ndii ƴetti
Ƴeewtaade batte potɗe heɓtaade e no ɗe mbaawirta feeñde
-
jaabawol riis
Anndinde doggol ɓurngol teeŋtude e riisuuji mawɗi ɗii e ƴeewndo njeñtudi ƴeewndo riisuuji ɗii
Sifaade peeje ƴeewndo riis e laabi ƴeewndo ndernderi ngam reentaade, haɗde, walla ustude riisuuji teskaaɗi ɗii
-
ciimtol e ƴeewndo riis
Yeewtidde e kala sahaa njeñtudi njuɓɓudi riis e yiilirde, goomu sirlu, e njuɓɓudi
Jokkude ƴeewtaade Riisuuji teskaaɗi ɗii e tabitinde golle no haanirta nii e nder system ƴeewndo ndernderiijo
Re ƴeewtaade peeje ƴeewndo riis e laabi ƴeewndo nder leydi so tawii won waylooji mawɗi e nder golle e nder nokkuuji yaajɗi
Etikaaji njulaagu
Siggude tolno ɓurɗo toowde e nuunɗal e laaɓal e nder golle ina waɗi nafoore mawnde ngam mahde hoolaare gollotooɓe e reende innde men. Fedde amen waɗii politik e peeje ngam jokkude e tolno ɓurɗo toowde e njuɓɓudi njulaagu.
Min mbaɗii ‘Sistem wizto e jaabawol ɗooftagol njuɓɓudi’ ngam yuɓɓinde golle njuɓɓudi, ngam ƴeewtaade geɗe mawɗe walla ŋakkeende jowitiiɗe e ɗooftagol kuule njuɓɓudi potɗe ummoraade e golle men e golle njuɓɓudi. E nder hitaande ndee, fedde ndee rokkii kadi denndaangal gollotooɓe ɓee heblooji ko faati e nehdi njulaagu, semmbini miijooji luulndiiɗi fenaande, e ƴellitde pinal nuunɗal. E ɗii duuɓi cakkitiiɗi, fedde men hollitii e nder geɗe ndernderiije goonga no caɗeele etikaaji mbaawirta feeñde e no ɗe mbaawirta safreede no haanirta nii, tawa ina waɗa tiitooɗe potɗe ummoraade e golle maɓɓe ñalnde kala e nder ngonkaaji potɗi.
ƴeewndo nder leydi 
Departemaa men njuɓɓudi riis e ƴeewndo ndernderiijo ina halfinaa golle ƴeewndo ndernderiije, tawa ina jeyaa heen ƴeewtaade nafoore njuɓɓudi riisuuji e njuɓɓudi ƴeewndo ndernderi, e jokkondire e kala sahaa e goomu ƴeewndo. Yiilirde toppitiinde ndee e goomu toppitiingu nguu ina njogii golle ngam yuurnitaade peccitagol ngalu, tawa ina teskaa wonde departemaaji njuvvudi risq e njuvvudi nder leydi ina njogii bidsee keewzo e doole gollotoove ngam wazde golle mum en njuvvudi nder leydi, e rokkude golle heblooji jowitiizi e golle ze, tawa ina njogii humpitooji e jogaade kaliteeji njuvvudi nder leydi. Hokkude heblooji jowitiiɗi e gollotooɓe humpitiiɓe e waawɓe ƴellitde karallaagal e mbaawkaaji potɗi huutoreede ngam tabitinde kalite ƴeewndo ndernderiijo.
Njuɓɓudi ɗooftaare
Ngam tabitinde ɗooftagol sariyaaji e sarɗiiji gollorɗi njulaagu, Fedde nde huutoriima peeje ngam haɓaade, ƴeewtaade, e ƴellitde. E nder dumunna ciimtol ngol, so wonaa kuulal A.2.1 (Hooreejo e hooreejo leydi) e nder Kuulal ngal, Sosiyetee oo ina ɗooftii denndaangal kuule Kuulal ngal, tawa kadi, ɗo foti wonde, ina jokki e ƴellitde golle ɓurɗe moƴƴude ɗe kuule njuɓɓudi laamu nguu ƴetti ngam hitaande ndee.
E fawaade e kuulal A.2.1 sariya jowitiiɗo e njuɓɓudi laamu, darnde hooreejo e hooreejo leydi ina foti seertude, tawa kadi ko neɗɗo gooto waawaa jogaade ɗum. Fedde ndee hannde seerndaani hakkunde darnde hooreejo e hooreejo leydi. Mr Ding Shuibo woni hannde hooreejo e hooreejo fedde amen. Omo jogii humpito mawngo e nder gollordu kaɓirɗe dingiral, kadi omo jogii peeje kuuɓtodinɗe, peewnugol, e njuɓɓudi golle fedde amen. Yiilirde nde ina sikki wonde jogaade neɗɗo gooto e hooreejo e CEO ina nafta njuɓɓudi njulaagu e njuɓɓudi fedde nde. Yiilirde e njuɓɓudi toowndi ina mbaɗi gollotooɓe mawɓe e teeŋtuɓe, ina tabitina peccitagol doole e yamiroore. Yiilirde ndee ina jogii hannde ardiiɓe gollordu tato e ardiiɓe tato jeyaaɓe e hoore mum, terɗe yiilirde ndee ina njogii jeytaare toownde.
Njuɓɓudi ɗooftaare
No min tuugnirta e gollotooɓe amen ngam ɓamtude e jogaade nafooje amen, min ndokka heen humpitooji ko faati e njulaagu ngam humpitaade no feewi ko ɓe ɗaminii e ko min cifondiri e politikaaji amen. Waɗde heblooji e renndinde e gollotooɓe e nder internet ngam faamde ko moƴƴi.
Eɗen nganndi kadi nafoore ƴellitde ɗeen nafooje e nder denndaangal njuɓɓudi njulaagu. Denndaangal yeeyooɓe ina poti siynude ‘Nanondiral Gollondiral Laɓɓingal’ e jaɓde ɗooftaade jamirooje men jowitiiɗe e geɗe njulaagu e fenaande. Ngam heɓugo bayaanu ko ɓuri, laaru laabi amin ɗin njuɓɓudi jokkirgol nder "Ƴeewndo e njuɓɓudi jokkorgal".
E hitaande 2023, en tawaani fenaande, njulaagu, njulaagu, fenaande, walla njulaagu kaalis.
-
Luural nafooje
Jokkondiral laaɓtungal e politikaaji tiiɗɗi ina addana en haɗde, anndude, e ustude no moƴƴi kala luural potngal, jiyteteengal, walla goongawal e nder golle men e denndaangal njuɓɓudi nafoore.
‘Politik men ngam haɓaade fenaande’ ina hollita kadi laabi gollorɗi e nehdi ɗi gollotooɓe poti rewde e kala golle njulaagu. Gollotooɓe fof ina poti humpitaade kala ko ina addana ɗum en waɗde heen geɗe mum en. Yanti heen, Koolaaɗo kuuɓal men ina hollita ko min ɗaminii e ko min ɗaɓɓi e denndaangal jom en jawɗeele en ngam tabitinde wonde golle mum en ina njahdi e jamirooje men etikaaji.
-
Politik ciimtol
Ngam woɗɗitaade bonanndeeji baawɗi wonde e nder fedde nde e nder laylaytol renndo, e ngam tabitinde wonde min ngollotoo ko e dow sarɗiiji ɓurɗi toowde, min mbaɗii njuɓɓudi humpitooji baawndi rokkude gollotooɓe, jom en jawɗeele en (ina heen gollotooɓe mum en), e woɗɓe wonɓe e yaasi, tawa ina mbaawi humpitaade kala ko ina wona, walla ko tuumaa ko ina wona politik, tawa ina waawi humpitaade kala ko ina wona, walla ko tuumaa ko ina wona politik (ina heen iimeel keeriiɗo, WeChat, e departemaaji ƴeewndo) ngam wiɗtude. Departemaaji njuɓɓudi riis e ƴeewndo nder leydi, kam e goomu ƴeewndo, ina njogii sirluuji no feewi ko fayti e anndinde ñaawoowo oo e binndanɗe jowitiiɗe heen. Wiɗtooɓe ɓee ngalaa haaju e suusde kala sifaa njoɓdi, ko wayi no riiwtude mo no haanirta nii walla ñaawde ɗum no haanirta nii. Ciimtol ngol fof waɗii ƴeewndo e wiɗtooji laaɓtuɗi no haanirta nii.
E hitaande 2023, alaa ciimtol heɓaa e laabi ciimtol ngol.
-
Marketing mo alaa ko woni e mum
Min ɗon tiiɗa ngam waɗugo jokkirli marɗi faayiida bee soodooɓe amin bee nanta ɓamtaare laaɓnde e neɗɗaaku. Gila e yeeyde geɗe haa e eɓɓooji renndo, golle amen ina njokki e tabitinde nate laaɓtuɗe, miijooji duumiiɗi, e hoolaare gollotooɓe.
Min ɗooftii no feewi kuule yeeynorɗe jowitiiɗe e ko wayi no sariya yeeynorɗe leydi Siin, sariya haɓaade njulaagu nguu, e sariya njulaagu elektoronik leydi Siin, tawi faandaare mum ko reende hakkeeji soodooɓe e ƴellitde ƴellitaare cellal yeeynorɗe. Min ɗon tabbitina kala kuuɗe e haalaaji cemmbiɗinki nder laabi fuu, ɗi ɗon mari bawɗe e ko laaɓi, tawa min ɗon ƴama kuuɗe maɓɓe e sifaaji maɓɓe to bannge taariindi, renndo, e laamu.
E hitaande 2023, min njiytaa heen bonanndeeji baɗeteeɗi e yeeyde e marde ko yowitii e geɗe e sarwisaaji baɗaaɗi ɗii.
Kisal dokke e reende sirluuji soodooɓe
-
Moftu tan ko dokke soodooɓe e kabaruuji keertiiɗi jowitiiɗi e golle amen e ko haani. -
Min ndokkataa dokke soodooɓe e kabaruuji keertiiɗi tawa ko e yaasi fedde amen so wonaa tawa min keɓii yamiroore soodooɓe walla sarɗiiji sariya. -
Jogaade sahaa kala njuɓɓudi kisal potndi ngam haɗde yimɓe ɓe ngalaa yamiroore heɓde dokke soodooɓe men e kabaruuji keertiiɗi. -
Laɓɓin dokke e kabaruuji soodooɓe ko adii walla caggal nde yamiroore huutoraade dokke joofi.
Jokkude heblo ngam humpitaade ina jeyaa e peeje amen ngam reende sirluuji soodooɓe. Min ɗon waɗa wakkati fuu mesasuuji anndinoore kisal humpitooji nder nokkuuje jamaa ngam teeŋtinki nafuuda kisal resooji ngam hukuuma kan fuu. Yanti heen, lebbi jeegom kala ina mbaɗee janngirɗe ngam waawde faamde no feewi nafoore humpito e kisal nder internet.
Ngam haɗde taƴondiral e njuɓɓudi karallaagal kumpital e njuɓɓudi njuɓɓudi 7 x 24 njuɓɓudi ƴeewndo kisal humpito tawa ina waɗi njuɓɓudi alarm otomaatik e junngo baawndi jaabaade ko yaawi kala caɗeele kisal. E oon sahaa kadi, eɗen keewi reentaade denndaangal dokke njulaagu ngam haɗde majjugol dokke, e waɗde jarribooji ƴeewndo dokke laabi ɗiɗi e hitaande ngam ƴeewtaade laabi amen moƴƴitingol. Ƴeewirde riis hitaande kala, ina heen jarribooji naatgol e simulaaji phishing, ina addana en waawde anndude caɗeele e ɓeydude mbaawkaaji men e kisal e jaabaade kewuuji e nder nokkuuji kulɓiniiɗi hannde ɗii, ɗi mbaylotoo ko juuti.
Maa min njokku e moƴƴinde peeje amen kisal dokke ngam ɗooftaade sarɗiiji cakkitiiɗi ɗii e hollirde ko gollotooɓe ɓee ɗaminii.