ESG
Haɓde e fenaande 
Siistem njuɓɓudi haɓaade fenaande
Laamu men ƴellitaare duumotoonde
-
Hokkude wasiyaaji e yiilirde nde ko fayti e paandaale sosiyetee oo, peeje mum, ko ɓuri teeŋtude, e paandaale mum ;
-
Yiylaade, ƴeewtaade, e ƴeewtaade golle ɗe sosiyetee amen ƴettata ngam huutoraade ko ɓuri teeŋtude e paandaale ƴellitaare duumotoonde ;
-
Yiylaade e humpitaade caɗeele e fartaŋŋeeji ƴellitaare duumotoonde to yiilirde ;
-
Heɓtude, ƴeewtaade, e ƴeewtaade geɗe teeŋtuɗe ƴellitaare duumotoonde baawɗe battinde golle e golle njulaagu fedde nde ;
-
Yiylaade e ƴeewtaade politikaaji ƴellitaare duumotoonde, golle, kaɓirɗe, e politikaaji njuɓɓudi fedde nde, e rokkude miijooji moƴƴitingol ;
-
Yiylaade ciimtol hitaande kala ko fayti e taariindi, renndo, e laamu sosiyetee oo e kala ko yowitii e bayyinaango renndo ngo jowitiingo e golle sosiyetee oo e ƴellitaare duumotoonde, e rokkude miijooji e yiilirde ndee ;
-
Waɗde golle goɗɗe jowitiiɗe e walla jowitiiɗe e ko limtaa dow koo, tawa goomu nguu ina yiɗi.
Ngam humpitaade, ƴeew sarɗiiji Goomu Ƴellitaare Duumotoonde.
- Goomu ƴeewndo
- Goomu njoɓdi
- Goomu toɗɗagol
- Komisoŋ ko faati e ƴellitaare duumotoonde
- Departemaa njuɓɓudi riis e ƴeewndo nder leydi
- Goomu gollordu ƴellitaare duumotoonde
-
Goomu ƴellitaare duumotoonde
Yiilirde ndee ina jogii darnde timmunde ngam ƴellitde njuɓɓudi, yiɗde, peeje, paandaale, golle, e humpitaade ƴellitaare duumotoonde fedde nde. E ballal Goomu ƴellitaare duumotoonde, ƴeewtaade e ƴellitde geɗe jowitiiɗe e ƴellitaare duumotoonde. -
Yiilirde Ngenndiire
Goomu ƴellitaare duumotoonde ina ardii gardiiɗo mo wonaa gardiiɗo ("Non Executive Director"), terɗe mum ina mbaɗi gardiiɗo Rain Name e gardiiɗo mo wonaa gardiiɗo keeriiɗo. Goomu ƴellitaare duumotoonde ina hawra ko famɗi fof laabi ɗiɗi e nder hitaande, ina jogii wasiyaaji to bannge ƴellitgol e huutoraade paandaale, peeje, ko ɓuri teeŋtude, e paandaale ƴellitaare duumotoonde. -
Goomu gollordu ƴellitaare duumotoonde
Goomu gollordu ƴellitaare duumotoonde ina ardii ɗum ko gardiiɗo gollordu (kañum ne woni tergal e Goomu ƴellitaare duumotoonde) tawa ina waɗi njuɓɓudi mawndi ummoriindi e markeeji ceertuɗi e golle nder Goomu nguu. Goomu nguu ina foti hawrude ko famɗi fof laawol gootol e nder hitaande, tawa ina waɗa ciimtol mum e Goomu ƴellitaare duumotoonde. Goomu gollordu nguu ina humpita Goomu Ƴellitaare Duumotoonde ko fayti e caɗeele mawɗe, fartaŋŋeeji, walla mbaydiiji ƴellitaare duumotoonde, e ƴellitde paandaale njuɓɓudi, politikaaji, e peeje golle ngam ƴellitde ɗeen caɗeele e fartaŋŋeeji.
Goomu gollordu nguu ina halfinaa peewnugol e huutoraade eɓɓaaɗe ƴellitaare duumotoonde, ƴellitde e hirjinde gollondiral hakkunde gollorɗe. Goomu nguu ina halfinaa kadi peewnugol ciimtol hitaande kala ko fayti e taariindi, renndo, e laamu.
Golle mawɗe e nder weeyo, renndo, e laamu e nder hitaande
Njuɓɓudi Riis e Ƴeewndo nder leydi
Laamu Riis Xtep
Yuɓɓo
Suudu
Njuɓɓudi riis ko huunde himmunde e golle amen e ƴettugol kuule. Yiilirde ndee ina jogii darnde timmunde ngam yuurnitaade laabi njuɓɓudi riisuuji fedde nde e ƴeewtaade sahaa kala mbaadiiji mum en.
Min mbaɗii njuɓɓudi njuɓɓudi riisuuji laaɓtundi darnde e golle denndaangal lanndaaji jeyaaɗi heen ɗii. Politikuuji e peeje kuutoraama ngam wallitde golle moƴƴe e moƴƴe, tabitinde humpitooji kaalis koolniiɗi, ɗooftaade sarɗiiji sariya e doosɗe kuutorteeɗe, anndude e ƴellitde caɗeele potɗe heɓtaade, e reende jawdi fedde nde. Yanti heen, Fedde nde ina jokki e yuurnitaade njuɓɓudi mum njuɓɓudi riis ngam humpitaade mbaawka mum jaabaade e nokkuuji njulaagu mbaylotooɗi e yaawre.
Xtep Njuɓɓudi Njuɓɓudi Riis
- Departemaa njuɓɓudi riis e sirlu nder leydi
- Dowirɗe
Ko ɓuri teeŋtude e golle kala lannda e nder njuɓɓudi laamu riis fedde men ko nii :
-
yiilirde ardiiɓe
Yiilirde ndee ina felliti paandaale peeje njulaagu fedde nde, ina yuurnitoo sifaa e tolno riisuuji ɗi fedde ndee yiɗi jogaade ngam heɓde paandaale mum peeje. Yiilirde ndee ina teskaa kadi wonde fedde ndee ina foti sosde e no haanirta nii, e jogaade njuɓɓudi njuɓɓudi riis, jogaade njuɓɓudi kuuɓtodinndi, e golle, e ƴeewndo njuɓɓudi njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder leydi. -
goomu ƴeewndo
Goomu vursugol ngol ina halfinaa yuurnitaade e ardude e njuvvudi risquuji e departemaaji njuumri ndernderiiji e njuvvudi ngam sosde e golloraade njuvvudi njuvvudi ndernderi, tawa ina yuurnitoo sahaa kala njuvvudi risquuji e njuvvudi njuvvudi ndernderi ndi, e wazde wasiyaaji feewde e Yiilirde Ngenndiire. Nafoore njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder leydi ina foti ƴeewteede ko famɗi fof laawol gootol e nder hitaande, tawa ina fawii e denndaangal geɗe teeŋtuɗe jowitiiɗe e toppitagol, tawa ina jeyaa heen toppitagol kaalis, golle, e ɗooftaare. -
njuɓɓudi riis e departemaa ƴeewndo nder leydi
Departemaa Njuɓɓudi Assiranse Ngenndiire e Honey Core nder leydi ina ƴeewtoo njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder fedde nde, ina humpita njeñtudi ndii e Goomu Honey Core ngam moƴƴinde ŋakkeende toppitiinde anndaande walla ŋakkeende njuɓɓudi maantinnde. -
dowirɗe
Njuɓɓudi ndii halfinaama, yamiraama :
Sifaade no haanirta nii e no haanirta nii, huutoraade, e jogaade njuɓɓudi njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi feccere C ;
Heɓtude, ƴeewtaade, ƴellitde, e ƴeewtaade caɗeele potɗe e teeŋtuɗe baawɗe jogaade batte e nder golle golle ɗee ;
Yiylaade riisuuji e ƴettude peeje potɗe ngam ustude mooftugol ;
Jaabtaade e yaawde e rewindaade njeñtudi wiztooji zi njuvvudi risq e geze toppitiize nder leydi ze departemaaji njuvvudi risq e kisal nder leydi mbazi ;
Tabitingol nafoore njuɓɓudi riis e njuɓɓudi toppitiindi nder leydi e nder njuɓɓudi laamu e goomu sirlu.
Anndinde e njuɓɓudi riis
-
anndinde riis
Anndinde caɗeele potɗe e teeŋtuɗe baawɗe jogaade batte e peeje mum, e njulaagu mum, e golle mum, e kaalis mum
-
ƴeewndo riis
Ƴeewtaade riisuuji teskaaɗi ɗii e ƴettude peeje ƴeewndo riisuuji toɗɗaaɗe ɗe njuɓɓudi ndii ƴetti
Ƴeewtaade batte potɗe heɓtaade e no ɗe mbaawirta feeñde
-
jaabawol riis
Anndinde doggol ɓurngol teeŋtude e riisuuji mawɗi ɗii e ƴeewndo njeñtudi ƴeewndo riisuuji ɗii
Sifaade peeje ƴeewndo riis e laabi ƴeewndo ndernderi ngam reentaade, haɗde, walla ustude riisuuji teskaaɗi ɗii
-
ciimtol e ƴeewndo riis
Yeewtidde e kala sahaa njeñtudi njuɓɓudi riis e yiilirde, goomu sirlu, e njuɓɓudi
Jokkude ƴeewtaade Riisuuji teskaaɗi ɗii e tabitinde golle no haanirta nii e nder system ƴeewndo ndernderiijo
Re ƴeewtaade peeje ƴeewndo riis e laabi ƴeewndo nder leydi so tawii won waylooji mawɗi e nder nokkuuji gollorɗi e yaasiiji
Etikaaji njulaagu
Siggude tolno ɓurɗo toowde e nuunɗal e laaɓal e nder golle ina waɗi nafoore mawnde ngam mahde hoolaare gollotooɓe e reende innde men. Fedde amen waɗii politik e peeje ngam jokkude e tolno ɓurɗo toowde e njuɓɓudi njulaagu.
Min mbaɗii ‘Sistem wizto e jaabawol ɗooftaare njuɓɓudi’ ngam yuɓɓinde golle njuɓɓudi, ngam ƴeewtaade geɗe mawɗe walla ŋakkeende jowitiinde e ɗooftaare kuule njuɓɓudi potɗe ummoraade e golle men e golle njuɓɓudi. E nder hitaande ndee, fedde ndee rokkii kadi denndaangal gollotooɓe ɓee heblo ko faati e nehdi njulaagu, semmbini miijooji luulndiiɗi fenaande, e ƴellitde pinal nuunɗal. E ɗii duuɓi cakkitiiɗi, fedde men hollitii e nder geɗe ndernderiije goonga no caɗeele etikaaji mbaawirta feeñde e no ɗe mbaawirta safreede no haanirta nii, tawa ina waɗa tiitooɗe potɗe ummoraade e golle maɓɓe ñalnde kala e nder ngonkaaji potɗi.
ƴeewndo nder leydi 
Departemaa men njuɓɓudi riis e ƴeewndo ndernderiijo ina halfinaa golle ƴeewndo ndernderiije, tawa ina jeyaa heen ƴeewtaade nafoore njuɓɓudi riisuuji e njuɓɓudi ƴeewndo ndernderi ndii, e humpitaade sahaa kala to goomu ƴeewndo. Yiilirde toppitiinde ndee e goomu toppitiingu ngu ina njogii golle ngam yuurnitaade peccitagol ngalu, tawa ina teskaa wonde njuɓɓudi riis e departemaaji toppitiiɗi ƴeewndo nder leydi ina njogii bidsee e doole keewɗe ngam waɗde golle mum en ƴeewndo nder leydi, e rokkude kursuuji janngirɗe jowitiiɗe e gollotooɓe waawɓe, jogiiɓe humpito e reentaade kalite ƴeewndo nder leydi. Hokkude heblooji jowitiiɗi e gollotooɓe humpitiiɓe e waawɓe ƴellitde karallaagal e mbaawkaaji potɗi huutoreede ngam tabitinde kalite ƴeewndo ndernderiijo.
Njuɓɓudi ɗooftaare
Ngam tabitinde ɗooftagol sariyaaji e sarɗiiji gollorɗi njulaagu, Fedde nde huutoriima peeje ngam haɓaade, ƴeewtaade, e ƴellitde. E nder dumunna ciimtol ngol, so wonaa kuulal A.2.1 (Hooreejo e hooreejo leydi) e nder Kuulal ngal, Sosiyetee oo ina ɗooftii denndaangal kuule Kuulal ngal, tawa ina foti, e nder golle ɓurɗe moƴƴude ɗe wasiyaaji ɗii mbaɗi e nder Kuulal 10 ngal, e nder hitaande ndee.
E fawaade e kuulal A.2.1 sariya jowitiiɗo e njuɓɓudi laamu, darnde hooreejo e hooreejo leydi ina foti seertude, tawa kadi ko neɗɗo gooto waawa jogaade ɗum. Fedde ndee hannde seerndaani hakkunde darnde hooreejo e hooreejo leydi. Mr Ding Shuibo woni hannde hooreejo e hooreejo fedde amen. Omo jogii humpito mawngo e nder gollordu kaɓirɗe dingiral, kadi omo jogii peeje kuuɓtodinɗe, peewnugol, e njuɓɓudi golle fedde amen. Yiilirde nde ina sikki wonde jogaade neɗɗo gooto e hooreejo e CEO ina nafta njuɓɓudi njulaagu e njuɓɓudi fedde nde. Yiilirde e njuɓɓudi toowndi ina mbaɗi gollotooɓe mawɓe e teeŋtuɓe, ina tabitina peccitagol doole e yamiroore. Yiilirde ndee ina jogii hannde ardiiɓe tato (3) e ardiiɓe tato ɓe ngonaa ardiiɓe, terɗe yiilirde ndee ina njogii jeytaare toownde.
Njuɓɓudi ɗooftaare
No min tuugnirta e gollotooɓe amen ngam ɓamtude e jogaade nafooje amen, min ndokka heen humpitooji ko faati e njulaagu ngam humpitaade no feewi ko ɓe ɗaminii e ko min cifondiri e politikaaji amen. Waɗde heblooji e renndinde e gollotooɓe e nder internet ngam faamde ko moƴƴi.
Eɗen nganndi kadi nafoore ƴellitde ɗeen nafooje e nder denndaangal njuɓɓudi njulaagu. Denndaangal yeeyooɓe ina poti siynude ‘Nanondiral Gollondiral Laɓɓingal’ e jaɓde ɗooftaade jamirooje men jowitiiɗe e geɗe njulaagu e fenaande. Ngam heɓugo bayaanu ko ɓuri, laaru laabi amin ɗin njuɓɓudi jokkirgol nder "Ƴeewndo e njuɓɓudi jokkorgal".
E hitaande 2023, en tawaani fenaande, njulaagu, njulaagu, fenaande, walla njulaagu kaalis.
-
Luural nafooje
Jokkondiral laaɓtungal e politikaaji tiiɗɗi ina addana en haɗde, anndude, e ustude no moƴƴi kala luural potngal, jiyteteengal, walla goongawal e nder golle men e denndaangal njuɓɓudi nafoore.
‘Politik men ngam haɓaade fenaande’ ina hollita kadi laabi gollorɗi e nehdi ɗi gollotooɓe poti rewde e kala golle njulaagu. Gollotooɓe fof ina poti humpitaade kala ko ina addana ɗum en waɗde heen geɗe mum en. Yanti heen, Koolaaɗo kuuɓal men ina hollita ko min ɗaminii e ko min ɗaɓɓi e denndaangal jom en jawɗeele en ngam tabitinde wonde golle mum en ina njahdi e jamirooje men etikaaji.
-
Politik ciimtol
Ngam woɗɗinde bonanndeeji baawɗi wonde e nder fedde nde e nder laylaytol renndo, e ngam tabitinde wonde min ngollirta ko e dow sarɗiiji ɓurɗi toowde, min mbaɗii njuɓɓudi humpitooji baawndi rokkude gollotooɓe, jom en jawdi en (ina heen gollotooɓe mum en), e woɗɓe wonɓe e yaajde ko yowitii e ɗuum, ngam humpitaade kala ko ina wona, walla ko tuumaa ko ina wona politik, tawa ko e dow anniyaaji (ina heen iimeel keeriiɗo, WeChat, e departemaaji ƴeewndo) ngam wiɗtude. Departemaaji njuɓɓudi riis e ƴeewndo nder leydi, kam e goomu ƴeewndo, ina njogii sirlu no feewi ko fayti e anndinde ñaawoowo oo e binndanɗe jowitiiɗe heen. Wiɗtooɓe ɓee ngalaa haaju e suusde kala sifaa njoɓdi, ko wayi no riiwtude mo no haanirta nii walla ñaawde ɗum no haanirta nii. Ciimtol ngol fof waɗii ƴeewndo e wiɗtooji laaɓtuɗi no haanirta nii.
E hitaande 2023, alaa ciimtol heɓaa e laabi ciimtol ngol.
-
Marketing mo alaa ko woni e mum
Min ɗon tiiɗa ngam waɗugo jokkirli marɗi faayiida bee soodooɓe amin bee nanta ɓamtaare laaɓnde e neɗɗaaku. Gila e yeeyde geɗe haa e eɓɓooji renndo, golle amen ina njokki e tabitinde nate laaɓtuɗe, miijooji duumiiɗi, e hoolaare gollotooɓe.
Min ɗooftii no feewi kuule yeeynorɗe jowitiiɗe e ɗuum ko wayi no sariya yeeynorɗe leydi Siin, sariya haɓaade njulaagu nguu, e sariya njulaagu e-njulaagu leydi Siin, tawi faandaare mum ko reende hakkeeji soodooɓe e ƴellitde ƴellitaare cellal yeeynorɗe. Min ɗon tabitina kala kuuɗe e haalaaji cemmbiɗinki nder laabi fuu, ɗon mari bawɗe e laaɓal, tawa min ɗon ƴama kuuɗe maɓɓe e sifaaji maɓɓe nder taariindi, renndo, e laamu.
E hitaande 2023, min njiytaa heen bonanndeeji baɗeteeɗi e yeeyde e marde ko yowitii e geɗe e sarwisaaji baɗaaɗi ɗii.
Kisal dokke e reende sirluuji soodooɓe
-
Moftu tan ko dokke soodooɓe e kabaruuji keertiiɗi jowitiiɗi e golle amen e ko haani. -
Min ndokkataa dokke soodooɓe e kabaruuji keertiiɗi tawa ko e yaasi fedde amen so wonaa tawa min keɓii yamiroore soodooɓe walla sarɗiiji sariya. -
Jogaade sahaa kala njuɓɓudi kisal potndi ngam haɗde yimɓe ɓe ngalaa yamiroore heɓde dokke soodooɓe men e kabaruuji keertiiɗi. -
Laɓɓin dokke e kabaruuji soodooɓe ko adii walla caggal nde yamiroore huutoraade dokke joofi.
Jokkude heblo ngam humpitaade ina jeyaa e peeje amen ngam reende sirluuji soodooɓe. Min ɗon waɗa wakkati fuu mesasuuji anndinoore kisal humpitooji nder nokkuuje jamaa ngam teeŋtinki nafuuda kisal resooji ngam hukuuma kan fuu. Yanti heen, lebbi jeegom kala ina mbaɗee janngirɗe ngam humpitaade no feewi nafoore humpito e kisal nder internet.
Ngam haɗde taƴondiral e njuɓɓudi karallaagal kumpital e njuɓɓudi njuɓɓudi 7 x 24 njuɓɓudi ƴeewndo kisal humpito tawa ina waɗi njuɓɓudi alarm otomaatik e junngo baawndi jaabaade ko yaawi kala caɗeele kisal. E oon sahaa gooto, eɗen keewi reentaade denndaangal dokke njulaagu ngam haɗde majjugol dokke, e waɗde jarribooji ƴeewndo dokke laabi ɗiɗi e hitaande ngam ƴeewtaade laabi amen moƴƴitingol. Ƴeewndo riis hitaande kala, ina heen jarribooji naatgol e simulaaji phishing, ina addana en waawde anndude caɗeele e ɓeydude mbaawkaaji men kisal e jaabaade kewuuji e nder nokkuuji kulɓiniiɗi hannde ɗii, ɗi mbaylotoo ko juuti.
Maa min njokku e moƴƴinde peeje amen kisal dokke ngam ɗooftaade sarɗiiji cakkitiiɗi ɗii e hollirde ko gollotooɓe ɓee ɗaminii.